Kirjoittelen ja valokuvaan omaksi ilokseni - julkisesti. Huumaa, hömppää ja humpuukia - ei sen kummempaa! Ja huom. tämä ei ole se Rakas Päiväkirjani........
Pidän tätä blogia hengissä parempia aikoja odotellessa. Odotan nimittäin mitä uudistuksia saamme uuden omistajan myötä Vuodatuksen blogimaailmaan.
Täällä kirjoitin ensimmäiset blogikokeiluni, en mitenkään tosissani enemmän kokeilunhalusta ja vähän leikkimielellä. Täältä ovat myös kaikki alkuaikojen blogitutut, joista jotkut ovat tosin muuttaneet blogeineen toisaalle.
Kuvaa klikkaamalla löydät uuden blogini.
... ovat aivan surkeita. Kannattiko uudistus kun nuo kammottavan vanhanaikaiset ja rumat pohjaviritykset jäivät?
Ajatukseni.net uudistui ja siellä on kunnollinen valikoima erilaisia blogipohjia ja aivan loistava StatPress, muun muassa. Odotin vastaavaa uusitulta vuodatukselta - varsinkin kun AlmaMedia tuli mukaan kuvioihin?
Viime sunnuntaina tuli Subin myöhäisillassa ohjelma reborn vauvanukkien kanssa "leikkivistä" englantilaisnaisista. Maailma on todella täynnä ihmeellisiä asioita ja mietinkin tässä miten kaikkiin omituisuuksiin pitäisi suhtautua. Niin kuin nyt nämä reborn-vauvanuket! Nuket olivat kyllä hyvin taidokkaasti tehtyjä kauniita muumioita ja tähän ilmiöön kuuluukin että kaikki nuken osat ovat kuin oikealla ihmisvauvalla, ihon hilseilyineen ja vauvaihon ihottumineen. Kynnet ja silmäripset, kaikki tehty mahdollisimman luonnollisen näköisiksi. Juuri tuo luonnollisuus herättääkin mielikuvan muumiosta, se on suorastaan pelottavaa.
Tyttölapset, useimmat, ovat aina leikkineet nukeilla, se ei ole uutta. Ja mieluimmin mahdollisimman kauniilla nukeilla. On Barbi-ilmiö ja Bratzit ja muut, mutta tämä reborn ilmiö on jotain muuta.
Uutta on se, että näillä reborn nukeilla leikkivät aikuiset naiset. Ohjelmassa esiintyvät naiset olivat ehkä noin 45 - 65 vuotiaita, vanhempi on jo isoäiti! Nämä kypsät, etten sanoisi ikänsä puolesta ylikypsät, naiset leikkivät nukeilla kuin kysymyksessä olisi oikea vastasyntynyt lapsi. Työntelivät onnellisen näköisinä hienoja päivänvarjolla (!) varustettuja vauvanvaunuja kaupungilla ja kävivät vaateostoksilla merkkiliikkeissä. Totta - esim. toinen ohjelmassa esiintyvistä rouvista osti vauvanukellensa vaatteita 300 punnan edestä, näitä lapsia ei vaateteta kirpputorin kierrätysvaatteilla!
Näiden "lasten" huoneet olivat viimeisen päälle kalustettu, huoneista ei puuttunut pitsiä eikä hörhelöä. Pehmolelujakin noille nukkevauvoille oli hankittu yli oman tarpeen, kuin lelukaupassa. Ja autossa oli tietysti turvaistuin, jossa vauvanukkea kuljetettiin paikasta toiseen arvokkaasti ja ehdottomasti turvallisesti.
Kaiken kaikkiaan juttu menee yli hilseeni. Ovatko ao. naiset häiriintyneitä tai mieleltään tasapainottomia sitä en voi sanoa, mutta mielestäni nukkeleikit tuossa mittakaavassa ovat menneet vähän liian pitkälle. Tässä ei todellakaan enää auta miettiä ymmärtääkö moista vai ei - täytyy todeta taas kerran: hullu maailma.
Toinen mieltäni viihdyttävä juttu löytyi jommasta kummasta iltapäivälehdestä: Nörtti teki itselleen robottivaimon. Kanadalainen tietokonenörtti on kyllästynyt oikeiden naisten kiukutteluihin ja kohtuuttomiin vaatimuksiin niin totaalisesti, että rakensi itselleen unelmiensa vaimon. Ou jee.
Hän asuu tämän elämänsä rakkauden kanssa jonka hän on opettanut siivoamaan ja lukemaan ääneen sanomalehtiä (!) ja toivoo että robottivaimo pystyy hoitamaan häntä kun hän tulee vanhaksi. Lol!
Miespuoliset vieraat kuulemma pyrkivät kourimaan tuota unelmien naista. Jutussa ei kerrota kuinka robottivaimo moiseen suhtautuu. Eikä sitä tunteeko nörtti mustasukkaisuutta kavereiden kouriessa armastaan.
Tasapuolisuuden nimissä odotan mielenkiinnolla älyrobottitehtaan valmistumista, sen pitäisi joidenkin tietojen mukaan valmistua viimeistään 10-20 vuoden kuluttua. Sieltä voi sitten hakea tarpeisiinsa sopivia robottivauvoja, robottivaimoja ja toivon mukaan myös robottiaviomiehiä. Siistejä, kilttejä, palvelualttiita ja sopivilla luonteenpiirteillä ja älynlahjoilla ohjelmoituja kumppaneita tyyliin jokaiselle jotakin. Ja mikä parasta: jos joku "luonteenpiirre" alkaa aikaa myöten kyrsiä - ei tarvitse vaihtaa koko robottia, riittää kun vaihtaa häiritsevän osan - sijaitsipa se sitten ylä- tai alapäässä.
(Kuva on rebornbabyworld.com nettisivuilta).
Saamattomuus on kyllä laikuuden yksi muoto. Ja mukavuudenhalu. On niin mukavaa viipyä sisätilan lämmössä ja keksiä tuhat syytä siihen, miksi ei pidä itseään rasittaa ylenpalttisella liikunnalla loskassa tai räntäsateessa.
Tänään sitten ryhdistäydyin ja läksin lenkille. Lahjaksi saamani kävelysauvat jätin kotiin, alkuun ei pidä liikaa innostua. Puolen kilometrin jälkeen olin aivan lääpähtyksissäni. Pahus että oli hikistä hommaa. Mietin kuinka pääsen takaisin ja varsinkin sitä kuinka saan itseni reippaan ja urheilullisen näköisenä palaamaan reissultani. No - ei oikein onnistunut mutta sainpa kotijoukkojen säälit ja ylimääräiset kahvit pullan kera palkakseni!
Tuleva muutto kaihertaa jo mieltäni. Se tulee olemaan hirvittävä tavanransiirto pisteestä a pisteeseen b. Siinä välillä saa kierrätyskeskukset ja kirpputorit osansa. Että ihmisellä voikin olla turhaa kamaa. Esim. vaatteita ja kenkiä joita ei koskaan pidä, mutta jotka ovat kauniita tai erilaisia muistoja herättäviä nostalgisia jäänteitä menneiltä vuosilta. Pakatessa kotia pakettiin ei noilta muisteloilta voi välttyä. Rankkaa hommaa sekä fyysisesti että psyykkisesti!
Faktaa vai fiktiota? Tai pitäisikö sanoa faktaa ja fiktiota! Siinä se.
Kuten eräs naiskolumnisti sanoi julkisesta kirjoittamisestaan:
"Riemulla minä kirjoitan mielipiteistäni ja miksei kokemuksistanikin, mutta kokemusten suhteen sanoudun irti totuudessa pysymisen velvollisuudesta, ja käytän kirjoittajan oikeuksia fiktioon ja fantasiaan - tai ainakin räikeään liioitteluun."
Tämä kannattaa muistaa ja painaa mieleensä tässäkin tapauksessa.
Anita Konkka
Blogisisko
Far far away land
Hanhensulka
Herkun ilmoitusluontoiset...
Ikkunaiines
Kaisa Ikola
Kirjailijan häiriöklinikka
Maalainen
Marla K
Media=Blogi
Mediaope
Menopaussi
Mette miettii
Näkymä rannalta
Punaiset ruusut
Runotorstai
Saaran blogi
Salakuunneltua
Tuuletuksia ja tuumailua
Tuumailua
Valokuvatorstai
Vintti
